Siirtyminen astetta eettisempään kosmetiikkaan

(taitaa sisältää tuotesijoittelua)

Lähtökohtaisesti en pidä itseäni kovinkaan materialistisena ihmisenä, mutta on silti asioita, joiden kohdalla kuumeisesti mietin, onko tämä tarpeellista vai ei. Kosmetiikka on tästä hyvä esimerkki. Minun ei olisi pakko ostaa erityisesti hoitoainetta tai shampoota, saati sitten kasvovoiteita - vieläpä erikseen päivä- ja yövoidetta. Hiukset, kasvot ja vartalon voisi periaatteessa pestä samalla, mahdollisimman kemikaalittomalla aineella. Kuivalle iholle ja kasvoille voisin aivan hyvin käyttää yhtä perusvoidetta. Samoin voisin hillitä huulirasvariippuvuuttani. 

Myönnän olevani hieman turhamainen, kun käytän ulkomuotooni kosmetiikkaa ainakin jonkinasteista minimiä huomattavasti enemmän. Käytän shampoota, hoitoainetta, kasvojen puhdistusainetta, kahta kasvovoidetta ja vartalovoidetta. Myös pyykkiin käytän nestemäistä pesuainetta sen sijaan, että suosisin pesupähkinöitä. 

Olen viimeisten kuukausien aikana päätynyt kyseenalaistamaan kulutustottumuksiani ja pohtinut vakaumuksiani. Havahduin siihen, etten ole tarpeeksi kiinnittänyt huomiota kosmetiikan ja pesuaineiden eettisyyteen. Niinpä vanhat tavat lensivät romukoppaan.

Muistan hämärästi lukeneeni jostakin, että eläinkokein testatuin (kosmetiikka)tuotteiden myyminen olisi nykyään, tai jonkun siirtymäajan puitteissa, EU:ssa kielletty (pitäisi varmaan ottaa tästäkin asiasta paremmin selvää), mutta että asiaa ei aina tiukasti valvota ja että tuotteiden raaka-aineiden testaaminen on asia erikseen. Myönnän, että olen aika vahvasti mutu -alueella tämän tiedon suhteen.

Animalian nettisivuilta löysin kuitenkin listan yrityksistä, joiden tuotteita ei ole testattu eläinkokein eivätkä ne sisällä eläinperäisiä aineisosia. 

Minua suoraan sanottuna hävetti tajuta, kuinka tiedostamaton olen ollut. Kun vartalovoide ja shampoo loppuivat, menin paperille kirjoittamani listan kanssa kauppoihin. Lopputulos oli itse asiassa hieman masentava, sillä eläinkokeettoman kosmetiikan valikoima oli melko harva - mistään en esimerkiksi löytänyt kasvovoiteita. Life -luontaistuotekaupasta löysin vegaanista, pupumerkittyä tiskiainetta sekä saippuaa ja pesuainetta. Citymarketisa löytyi Freemanin vartalovoiteita ja kasvokuorinta, Sokokselta myös saman merkin shampoota, hoitoainetta ja suihkugeeliä. Useammasta kaupasta löytyi Urtekramin kristallideodoranttia, shampoota, hoitoainetta ja suihkugeeliä. Lisäksi S-marketissa oli yhtä Bio Richin vartalovoidetta ja Lacto Linen pesunestettä. 

Tiesin jo entuudestaan, että myös Punnitse&Säästä myy Ole Hyvä pesu- ja tiskiaineita. Ole Hyvä -tuotteissa kätevä puoli on se, että niitä pakkauksia voi täyttää uudelleen, eikä joka kerran tarvitse ostaa uutta muovipurkkia. Body Shop vastustaa myös eläinkokeita, mutta toisaalta se on nykyisin L’Orealin omistuksessa. Päädyin kuitenkin ostamaan sieltä huulirasvaa, kun muualta en löytänyt. 

Pitkän ja hartaan etsimisen jälkeen tein kosmetiikkaostokset netistä, tällä kertaa Lifehairin kaupasta. Seuraavaksi suuntani käynee deodorantti- ja hammastahnaostoksille.

Puolivuotiskatsaus eli mitä on tullut luettua?

Alkuvuosi meni opintoja viimeistellessä ja tutkimuskirjallisuuden parissa, enkä tuolloin ehtinyt paneutua kauno- tai tietokirjallisuuteen. Listaan kuitenkin tammikuusta 2012 tähän asti lukemani teokset: 

• Annelies Verbeke: Nuku!
• David Foenkinos: Nainen, jonka nimi on Nathalie
• Anu Silfverberg: Luonto pakastimessa
• Anu Silfverberg: He eivät olleet eläimiä
• Liza Marklund: Vastalauseita
• Riikka Pulkkinen: Raja
• Anna-Leena Härkönen: Onnen tunti
• David Foenkinos: Vaimoni eroottinen potentiaali
• Jonathan Safran Foer: Eläinten syömisestä
• Liza Marklund: Panttivanki
• James Franco: Palo Alto
• Hitomi Kanehara: Käärmeitä & lävistyksiä
• Tiia Aarnipuu & Petja Aarnipuu: Kondomikirja
• Inka Nousiainen: Karkkiautomaatti
• Arto Pietikäinen: Joustava mieli
• Laura Gustafsson: Huorasatu
• Sanna Karkulehto: Seksin mediamarkkinat
• Katja Kettu ja Krista Petäjäjärvi (toim.): Pimppini on valloillaan. Naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö.

Lyhyeksi jäänyt lista kielii siitä, että joko olen hidas lukija tai sitten olen elämässäni panostanut muihin asioihin kuin kirjallisuuteen.

Festarin muistilista 2012

Usea lukija on päätynyt blogiini hakusanalla festareiden muistilista. Olen käynyt kotikaupungissani järjestettävässä Ilosaarirockissa kymmenen kertaa ja jaan nyt muutaman vinkin (päivitän listaa, mikäli jotain ratkaisevaa tulee myöhemmin mieleeni). Sen verran hienohelma olen, etten koskaan ole ollut telttamajoituksessa. Nuorempana yövyin aina jonkun tuttavan luona ja myöhempinä vuosina olen nukkunut kotonani. Minulla ei siis ole minkäänlaista näkemystä koskien leirintää.

Tässäpä teille, täti neuvoo:

• Ota ehdottomasti mukaan korvatulpat, sillä niitä tulet tarvitsemaan. Paikan päällä niitä kyllä myydään, mutta melko kalliiseen hintaan.
  
• Älä laita päällesi lempivaatteita tai ainakaan lempikenkiäsi, koska ne väistämättä menevät likaisiksi ja jopa huonokuntoisiksi. Kenkiin kannattaa kuitenkin panostaa, koska alueella tulee käveltyä, pompittua ja seisottua enemmän kuin uskoisikaan.
• Muista ehdottomasti aurinkovoide ja hattu, lisäksi myös mahdollisesti sadeviitta. Kannattaa ehdottomasti tarkistaa säätila ennen reissua. Varaudu siihen, että voi olla aurinkoista tai sitten sataa kaatamalla - näin ei tunnelma pääse latistumaan, jos keli ei ole ihanteellinen.
• Juo vettä. Ainakin Ilosaarirockin festivaalialueella on vesipisteitä, joissa vieraat voivat kätevästi täyttää oman pullonsa. Täytenä pulloja ei kuitenkaan saa tuoda alueelle.
• Ole kärsivällinen. Vaikka järjestelyt on hiottu viimeiseen asti, joudut jonottamaan rannekkeenvaihtoon, bajamajoihin, ruokakioskeille, anniskelualueille. Jos festarit ovat pienessä kaupungissa kuten Joensuussa, saat jonotta myös keskustan kaupoissa, pankkiautomaateilla ja baariin mennessä. Tungosta ei voi välttää ja siihen kannattaa aina varautua. Ota mukaan rauhallinen asenne.
  
• Festareilta ja usein myös alueiden ulkopuolelta voi ostaa ruokaa. Jos intoa riittää, kannattaa hintoja vertailla, koska joskus kunnon annos vaikkapa vietnamilaista ruokaa maksaa yhtä paljon kuin ylihintaiset, kämäiset ranskanperunat.
• Kannattaa jo ennen festivaalia tutustua hyvin ohjelmaan ja esitteeseen sekä miettiä, mitä bändejä menet katsomaan. Jonkinlainen suunnitelmallisuus kannattaa ja on hyvä ainakin tarkastaa etukäteen, miltä festivaalialue vaikuttaa, missä päin mikäkin lava on.
• Kännykän käyttäminen ei välttämättä ole helppoa, koska melussa puhetta tai sointia ei aina kuule. Kavereiden kanssa kanttattaa sopia tapaamispaikkoja ja -aikoja.
  
• Siirtyminen lavalta toiselle voi kestää, varsinkin kun menet katsomaan suosittua esiintyjää.
• Suosittelen lämpimästi istuinalustan mukaan ottamista.
• Festareilla on musiikin lisäksi usein myös erilaisia järjestöjä edustamassa. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa.
• Älä heittele roskia holtittomasti maahan - joku joutuu ne kuitenkin siivoamaan.  Vaikka festarit eivät ole normiarkea, älä känniääliöile, häiriköi, ahdistele, varastele.
  
• YleX jakaa ilmaisia kesäkumeja, tai ainakin on tähän asti tehnyt niin. Jos aiot harrastaa seksiä ja välttää sukupuolitautitartunnat ja raskauden, kannattaa kondomia käyttää. Ja aina niitä kortsuja voi myös ottaa varastoon.  
• Olen kuullut, että leirintäalueilla on railakkaat jatkot.
• Festareilla ihmiset pukeutuvat persoonallisesti, tai jättävät pukeutumatta, sekä juttelevat tuntemattomille. Karnevaalitunnelma kuuluu asiaan.
• Itselleni festarit eivät ole koskaan olleet silkkaa ryyppäämistä ja sekoilua vaan tunnelmasta ja musiikista nauttimista sekä massakäyttäytymisen tarkkailua. Hauskaa voi siis pitää erilaisin tavoin. En kuitenkaan voi liikaa korostaa hötkyilyn ja kiireen unohtamista.
• Jos kammoat väenpaljoutta, ahtaita paikkoja, vihaat ihmisiä etkä siedä melua tai humalaisia, pohdi tarkkaan, haluatko mennä festareille. 
• Ilakointi, hauskanpito, tanssiminen, laulaminen ja pomppiminen on sallittua

Kevyt katsaus elokuvaan Lumikki ja metsästäjä

Sisältää juonipaljastuksia

Kävin reilu viikko sitten katsomassa elokuvan Lumikki ja metsästäjä. Olin sitä ennen lukenut ahkerasti Sanna Karkulehdon kirjaa Seksin mediamarkkinat ja luonnollisesti tekstin sisällöt ja teemat vaikuttivat vahvasti tapaani tulkita elokuvaa. Katsoin elokuvaa viihtyäkseni, mutta samalla tietoisesti pohdin ja tarkastelin siinä esiintyviä sukupuolen ja seksuaalisuuden esityksiä. Ennakko-oletukseni oli, että klassinen tarina Lumikista tarjoaa mahdollisuuksia hyvin herkullisiin feministisiin pohdintoihin - ja niin toki olikin.

Elokuvasta välittyy ajatus, että naisen seksuaalisuus on joko pelottavaa, valloille päästyään tuhoavaa ja hallitsematonta tai toisaalta hyvänä ja oikeanlaisena hillittyä, lähes olematonta ja siten puhdasta. Kauneuden ja vallan yhteen kietoutumaa sekä naisen seksuaalisuuden vaarallisuutta ja tavoiteltavaa siveyttä ei edes piiloteta vaan se tuodaan hyvin näkyvästi, jopa selkeästi sanottuna esille.

Elokuvan keskiössä ovat Lumikki ja vallan kaapannut kuningatar, Ravenna sekä antisankarinomainen metsästäjä. Ravenna pääsee valtaan kauneutensa ja seksuaalisen vetovoimansa avulla. Haavoitetuksi sotavangiksi naamioitunut nainen herättää kauneudellaan kuninkaan himon, mikä johtaa suhteeseen ja avioliittoon. Hääyönä Ravenna tappaa kuninkaan, kaappaa vallan ja heittää eloon jääneen, vielä nuoren Lumikin tyrmään. Vuosien kuluttua Lumikki pääsee pakenemaan.

Naisen näkyvä seksuaalisuus yhdistyy pahuuteen, mikä käy varsin selväksi, kun vertaa Lumikkia ja Ravennaa. Ravenna on edennyt seksillä, käyttänyt kauneuttaan ja seksuaalisuuttaan hyväksi saadakseen valtaa, ja siten ulkonäkö on ainoa asia, jolla hän pystyy vallan säilyttämään.Elokuvassa jopa esitetään takauma, jossa Ravennan äiti toteaa tälle, että kauneus on hänen ainoa keinonsa ja mahdollisuutensa menestykseen. Ikääntyminen ja kauneuden rapistuminen uhkaavat aseman menettämistä. Ravenna tarvitsee ulkonäkönsä ylläpitämiseksi jatkuvasti nuorten naisten elinvoiman uhraamista ja kuolemattomuus on mahdollista saada ottamalla sydämen kaikista kauneimmalta ja puhtaimmalta eli Lumikilta. 

Ravenna on kaunis ja hänen valtansa siis perustuu ulkonäköön, mutta myös Lumikin voima on siinä, mitä hän itse valitsematta on: isänsä tytär, joka lempeydellään ja puhtaudellaan pystyy pelastamaan kaikki. Mielenkiintoista siis on se, että Lumikin eksplisiittisesti sanotaan olevan juuri puhdas, ei siis esimerkiksi puhuta luontaisesta vahvasta johtajuudesta. Eräässä kohtauksessa Lumikki neuvottelee metsästäjää auttamaan itseään. Kun metsästäjä kysyy palkkion perään, tekee Lumikki itsestään kauppatavaran ja toteaa olevansa se, joka saadaan vastineeksi. 

Ravennan seksuaalisuus tulee useassa otteessa esille: häntä kuvataan alasti ja hänen eleensä toistavat viekottelevuuden kuvastoa. Hän flirttailee estoitta vangitulle miehelle ja hänet nähdään sängyssä aloittamassa seksiaktia kuninkaan kanssa. Lumikin seksuaalisuus sen sijaan on hyvin epäaktiivista. Äärimmäisestä seksuaalisesta passiivisuudesta kertoo kohtaus, jossa Lumikki makaa kuolleena, valkoiseen mekkoon pukeutuneena ja tulee metsästäjän suutelemaksi. Suudelma, seksuaalinen teko, on sellainen, jossa Lumikki ei itse edes oikeastaan ole läsnä (ja tästä toki tulee hyvin inhottavia mielleyhtymiä seksuaaliseen hyväksikäyttöön). 

Omenasymboliikkaa on varmaankin pohdittu hyvin paljon eikä siltoja voi olla rakentamatta raamatun kertomukseen käärmeestä, omenasta ja Eevasta. Myös tässä elokuvassa Lumikki puree omenaa ja sen seurauksena kuolee tai ainakin ajautuu hyvin syvään tajuttomuuteen.

Karkulehdon teoksen innoittamana pohdin myös hallitsevasta poikkeavia tulkintatapoja. Elokuvassa on kaksi mieshahmoa, jotka ovat kumpikin rakastuneita Lumikkiin (Karkulehto muuten kirjoitti teoksessaan populaarikulttuurin eräästä klassisesta teemasta, jossa kaksi miestä kilvoittelee samasta naisesta, ja että asetelmasta on toisin tulkiten mahdollista huomata homoseksuaalisuuden ilmentymiä).

Metsästäjä on ahdistunut, alkoholisoitunut antisankari, joka on menettänyt vaimonsa. Hän on voimakas, äärimmäisen maskuliininen, ulkoasultaan rähjäinen ja likainen. Toinen miessankari, William, jonka Lumikki lapsuudessaan tunsi, on kauniskasvoinen, jousipyssyä aseenaan käyttävä siloposkinen prinssi. Kun William suutelee omenan halavauttamaa Lumikkia, mitään ei tapahdu. William ei ehkä ole selkeästi heteroksi määrittyvä (tässäkin toki taustalla erinäisiä stereotypioita). Ja todettakoon vielä, että Lumikki oli Ravennaa kukistaessa etunenässä taistelemassa ja hän oli se, joka piti epäilevälle armeijalle palopuheen. Ehkä Lumikki lopulta tajusi olevansa vahva, itsenäinen ja älykäs.

Elokuvaa, sen teemoja, klassisia henkilöhahmoja, kuvakulmia, ympäristöjä ja niin edelleen olisi mahdollista purkaa ja pohtia hyvin paljon, mutta riittäköön tämä tällä kertaa.